Alma Tyrmi 100 v

Tyrmin sukuseura ry:n vanhin jäsen, Alma Tyrmi o.s. Lipiäinen, täytti 18.5.2018 100 vuotta. Alma syntyi Joutsenon Lipiälässä Heikki Antinpoika Lipiäisen ja Helmi Esteri Lipiäisen o.s. Pajunen ensimmäisenä lapsena. Tyrmin sukuseura ry onnittelee 100-vuotiasta Alma Tyrmiä!


Mikko Tyrmi 100 vuotta sitten

Mikko (Eevanpoika) Tyrmi oli isoisäni Antti Tyrmin serkku. Antin isä Juho Tahvonpoika ja Mikon äiti Eeva Tahvontytär olivat siis sisarukset. Mikko pakeni mitä ilmeisimmin 1918 sisällissodan melskeitten myötä tai jo ennen sitä Suomesta Pietarin suuntaan. Sisällisodan aikoihin hän oli 28-vuotias. Ainoa tieto mitä hänestä on löydetty, on Suomen Työmies -lehdessä 9.5.1923 julkaistu kevättervehdys. Siinä joukko Konnun kylän kommuunin jäseniä lähettää kevätterveisensä ”Suomessa oleville luokkataistelutovereille vapaan Venäjän kommuunikylistä”. Konnun kylä oli Valkeasaaressa, heti silloisen rajan Venäjän eli Neuvostoliiton puolella, lähellä Mainilan kylää.

Tuon lehti-ilmoituksen jälkeen Mikosta ei ole löydetty minkäänlaisia tietoja. Joulukuussa 1923 oli vastaavanlainen ilmoitus, jossa oli 7 samaa nimeä kuin toukokuussa julkaistussa ilmoituksessa, mutta siinä ei enää ollut Mikko Tyrmin nimeä. Hänen todennäköisin kohtalo on samanlainen kuin valtaosalla muillakin suomalaisilla, jotka kuvittelivat löytävänsä ihanneyhteiskunnan Neuvostoliitosta. Mikko lienee kuollut viimeistään Stalinin puhdistuksissa 30-luvulla.

Yritin selvittää myös kuinka Mikko päätyi ratkaisuunsa lähteä Venäjälle ja kommuunin jäseneksi. Äskettäin esille on tullut Joutsenon suojeluskunnan valtiorikosoikeutta varten toukokuussa 1918 laatima syyteluettelo kertoo, millaisiin tekoihin joutsenolaiset kapinaan nousseet punaiset syyllistyivät vuonna 1918. Luetteloa pidetään hyvin luotettavana selvityksenä henkilöistä, joiden katsottiin toimineen jossain muodossa punaisten puolella. Tästä luettelosta ei kuitenkaan löydy Mikko Tyrmin nimeä. Hän on saattanut siirtyä Venäjälle jo ennen sisällissotaa. Minulla ei ole toistaiseksi tietoa, olisiko Mikko ollut mukana Joutsenon työväenyhdistyksen tai sosiaalidemokraattien toiminnassa.

Vielä ainakin muutama vuosi ennen sisällisotaa Mikko asui Karsturannassa serkkunsa Antti Tyrmin ja setänsä Juho Tyrmin taloudessa. Serkusten aatesuunnat olivat lopulta aika lailla vastakkaiset. Antti Tyrmi halusi säilyttää Suomen juuri saavuttaman itsenäisyyden ja perinteisen yhteiskuntajärjestyksen, Mikko puolestaan uskoi vallankumouksen mukanaan tuomaan yhteiskuntaan Neuvostoliitossa.

Mikko Tyrmi s. 6.2.1891


200 v. Tahvo Ristonpoika Tyrmin syntymästä

Staffan Christersson eli Tahvo Ristonpoika Tyrmi syntyi 20.5.1818 Joutsenon Soljalan kylässä Tyrmin talossa. Tahvon vanhemmat olivat Risto Tahvonpoika Tyrmi ja Maria Martntytär Nyrkkö. Tahvo oli 9-lapsisen perheen 3. eloon jäänyt lapsi. Isosisko Elinan ja isoveli Martin lisäksi oli syntynyt ennen Tahvoa myös kaksi kuolleena synynyttä sisarusta, joille ei annettu edes nimiä. Tahvolle syntyi pari vuotta myöhemmin myös pikkuveli Antti, joka eli vain vuoden vanhaksi. Tämän jälkeen syntyivät vielä Matias, Valpuri ja Maria.

Tuohon aikaan lapset joutuivat talon töihin jo hyvin nuorina. Niin myös Tahvo ja isoveljensä Martti, vaikka talossa asui myös heidän isänsä 8 v. nuorempi veli Matti Tahvonpoika Tyrmi perheineen. Silloin kun lapset ehtivät vielä leikkimään, niin mukana oli Tahvoa vuotta nuorempi serkku Antti. Elämä oli kovaa ja Tahvon isä Risto kuoli 54-vuotiaana pistokseen (kuolinsyymerkintä). Kyseessä lienee ollut sydänkohtaus. Tahvo oli silloin hieman alle 14-vuotias.

Tahvo pääsi ripille sunnuntaina 12.6.1836. Hän oli silloin 18-vuotias. Todettakoon, että isoveli Martti oli päässyt ripille jo 5 v aikaisemmin 16-vuotiaana. Ilmeisesti Tahvo ei pitänyt mitään kiirettä, ripille pääsyn kanssa, sillä hänen lukutaitonsa ja uskonkappaleiden osaaminen on ollut samanlainen isoveljensä kanssa, eikä ole siten viivästyttänyt asiaa. Pikemminkin syynä on saattanut olla isän kuolema ja Tahvon lisääntynyt vastuu talon töistä.

Lapset joutuivat itsenäistymään kovin varhain ja etenkin kun myös äiti Maria kuoli v. 1837 vain 48-vuotiaana. Onneksi talossa oli vielä setä Matti ja hänen vaimonsa Maria Mattinen, ettei poikien tarvinnut ihan yksin ottaa vastuuta talosta noin kaksikymppisinä. Tahvon ei tarvinnut tuossa vaiheessa miettiä hirveästi tulevaisuuttaan, sillä vanhimmalla veljellä oli perinteinen oikeus periä talo ja sen isännyys. Tosin noihin aikoihin oltiin Venäjän vallan alla Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa. Tyrmin talo, kuten sen naapurialueetkin olivat annettu lahjoitusmaina venäläiselle upseerille. Tuohon aikaan 1830-luvulla omistajana oli kenraaliluutnantti Fredrik Philipaeus. Talon ja tilan aiemmin omistaneet isännät saivat asua ja viljellä maitaan, mutta verot piti maksaa lahjoitusmaiden omistajille. Vasta myöhemmin 1800-luvun jälkipuoliskolla kun kenraaliluutnantti Fredrik Philipaeus kuoli, saivat entiset tilanomistajat jälkeläisineen ostaa omat maansa takaisin sen jälkeen kun Suomen valtio oli ne ensin lunastanut Philipaeuksen perillisiltä. Tahvon setä Matti kuoli 59-vuotiaana v. 1845. Viimeistään tässä vaiheessa Soljalan Tyrmin talon isännyyden otti haltuunsa Tahvon veli Martti, joka oli mennyt naimisiinkin jo 6 vuotta aiemmin.

Tahvolle oli tarjolla oikeastaan kaksi vaihtoehtoa, jäädä isoveljensä tilalle avustamaan tilan töissä tai etsiä paikka muualta, jossa olisi mahdollisuus saada haltuun oma tila ja perustaa perhe jatkamaan sitä. Tahvo päätyi lopulta Karsturannan Muukonsaareen Juho Muukkosen ottopojaksi v. 1847. Juho Muukkosella ja hänen vaimollaan Anna Finnillä ei ollut ainakaan elossa olevia ja tilan ylläpitoon kykeneviä jälkeläisiä, joten he ottivat Tahvo Tyrmin viralliseksi ottopojaksi turvaamaan omia vanhuudenpäiviään. Ilmeisesti ottopoikasopimukseen kuului, että Tahvo saa puolet Muukkosen isosta tilasta. Toinen puoli ilmeisesti oli luvattu Juho Muukkosen yhtiömiehelle. Tämä turvasi myös Tahvon tulevaisuutta ja niinpä hänellä oli edellytykset mennä naimisiin. Puolisoksi löytyi vanhan kotitalon naapurista lukkari Mikko Keiriön tytär Elisabeth eli Liisa. Heidät vihittiin 3.4.1848. Tahvolle ja Liisalle syntyi kaksi tytärtä, Maria v. 1849 ja Anna 1852. Liisa kuoli kuitenkin loppukesästä 1860, vain 36-vuotiaana. Kuolinpaikaksi on merkitty Hauskan talo ja kuolinsyyksi vesitauti tai vesipöhö. Tahvo jäi kahden pienen tytön yksinhuoltajaksi. Tuohon aikaan ei jääty pitkäksi aikaa ihmettelemään hankalaa tilannetta, vaan seuraavana kesänä, juhannusaaton aattona 1861, vietettiin Tahvon ja Hauskan tilan tyttären Maria Hauskan häitä. Tahvo oli tuolloin 43-vuotias ja Maria 30-vuotias. Tahvolle ja Marialle syntyi kaksoset jo 15.2.1862. Kaksospojat syntyivät ilmeisesti keskosina ja toinen heistä eli vain kaksi kuukautta. Kuollut poika oli nimetty isoisänsä Riston mukaan ja eloon jäänyt Tahvon ottoisän Juhon mukaan. Juho Muukkonen kuoli v. 1865. Sen jälkeen tapahtui tilojen jakaminen, josta oli kuitenkin oikeudessa sovittu osallisten kesken jo v. 1860. Tahvolle ja Marialle syntyi vielä v. 1864 poika, joka sai nimensä äiti Marian isän mukaan eli Matti. Tämä poika kuoli syntymäänsä seuraavana päivänä. Pariskunnalle syntyi vielä tytär Eeva v. 1865.

Tahvo Ristonpoika Tyrmin elämä päättyi ilmeisesti 1800-luvun suurten nälkävuosien jälkiseuraamuksiin. Suomessa nälkvuodet alkoivat jo 1866 ja vuoden 1867 kauhutalven aikana ihmisiä kuoli nälkään ja lavantautiepidemioihin. Vuonna 1868 kuoli Suomessa enemmän ihmisiä kuin minään aiempana yksittäisenä vuotena. Tahvo kuoli tammikuussa 1869 mahdollisesti nälän heikentämänä johonkin tartuntatautiin. Hänelle jäi orvoksi ainoa elossa oleva poikansa, 6-vuotias Juho, jonka jälkeläisistä muodostuu nykyisin Tyrmin ns. I-suvun suurin sukuhaara. Tahvo Ristonpoika Tyrmi oli minun isoisän isoisä.

Todettakoon tässä vielä, että isoisäni Antin syntymästä tuli 7.2.2018 kuluneeksi tasan 120 vuotta.

Jorma Tyrmi
Tyrmin sukuseura ry:n puheenjohtaja